Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon kysyntä ja sairausjaksojen määrä ovat jyrkässä kasvussa. Hoitoon pääsyn viiveet ovat sietämättömiä. Osaavaa ammattihenkilöstöä ei ole riittävästi.
Digitaalisia mielenterveyspalveluita yritetään kehittää kaatamalla satoja miljoonia euroja EU-rahaa hyvinvointialueille ilman koordinaatiota. Erittäin pieni osa mielenterveysongelmia kokevista saa vaikuttavia hoitoja oikea-aikaisesti. Näyttöön perustuvia, tehokkaita hoitoja masennus- ja ahdistustiloihin on olemassa huomattava määrä, ja niiden pitäisi olla ensisijainen hoitomuoto perustason palveluissa.
Edellä kuvatut ovat Terapiat etulinjaan -hankkeessa todettuja arvioita maamme mielenterveyspalvelujen tilasta. Tilanne on vakava.
Esimerkiksi noin 20 prosentilla nuorista on jonkin asteisia mielenterveysongelmia. Koronan myötä nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet muun muassa koronan aikaisten rajoitusten ja pitkään jatkuneen etäopiskelun vuoksi. Samaan aikaan korona on kurittanut julkista terveyshuoltoa, vaikeuttanut hoitoon pääsyä ja lisännyt hoitovelkaa.
Johtamassani eduskunnan sivistysvaliokunnassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat nousseet kevään aikana useasti esiin ja niihin on kiinnitetty vakavaa huomiota. Kuulemiemme asiantuntijoiden mukaan palveluiden riittämättömyyden ja saatavuusongelmien taustalla on kyse mielenterveyspalveluiden resurssien vähäisyydestä ja tehottomasta kohdentamisesta.
Vastuunkantajaa ei ole
Perustason palveluissa ei ole selkeää vastuutahoa mielenterveyspalveluista eikä riittäviä resursseja palveluihin, jolloin myös lievemmin oireilevat ohjataan erikoissairaanhoitoon, joka on kuormittunut kohtuuttomasti.
Edellä mainitut seikat aiheuttavat myös sen, että ihmiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa mielenterveyspalveluiden saatavuuden suhteen asuinpaikkansa perusteella.
Pitkät odotusajat ovat kestämättömiä erityisesti mielenterveysongelmissa. Paha olo ei jonossa parane. Usein nuoren tilanne tuolloin vain pahenee, mistä seuraa muun muassa ongelmien pitkittymistä ja auttamisen vaikeutumista sekä oppimisongelmia ja opintojen pitkittymistä.
Etäpalveluilla yritetään helpottaa nuorten tilannetta, ja monet ovat niistä hyötyneetkin. Erilaisten auttamismuotojen kehittäminen on tärkeää, mutta etänä ei läheskään kaikkia nuoria pystytä hoitamaan.
Nuorten mielenterveysongelmiin on vastattava nyt. Emme voi odottaa, että hyvinvointialueiden käynnistyminen ensi vuonna takaisi palvelujen saannin. Siitä nimittäin ei ole mitään takeita. Lisäksi maamme hallituksen ehdottama hoitotakuun uudistaminen aiheuttaa odotusaikojen venymistä entisestään, jollei nykyistä ruuhkaa saada purettua.
Parhaiten avun järjestäminen onnistuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Mikäli julkinen sektori ei pysty palveluja tuottamaan on käyttöön otettava maksusitoumukset ja palvelusetelit.
Mielenterveyspalvelujen kuntoon saaminen on tulevaisuuden tekemistä monella tavalla.
Mielenterveysongelmat aikaan saavat paljon kärsimystä ja aiheuttavat myös paljon kustannuksia. Kustannukset aiheutuvat suurimmaksi osaksi työ- ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Mielenterveysongelmat ovat suurin syyryhmä työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla.
Paula Risikko
(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 3.7.2022)
