Sikainfluenssa on muuttumassa epidemiaksi koko maassa. Sikainfluenssa tai virallisemmin influenssa A(H1N1)v on otettu ja otetaan vakavasti terveydenhuollossa. Suurimmalle osalle sairastuneista tauti on onneksi melko lievä, vaikka osalle tauti merkitsee myös sairaalahoitoa.
Sikainfluenssa aiheuttaa huolestumista ja on syytä ottaa vakavasti, mutta suuriin pelkoihin ei ole aihetta. Suomessa on varauduttu pandemian tuloon tilaamalla rokotetta hyvissä ajoin koko väestölle sekä hidastamalla influenssan etenemistä muistuttamalla käsien pesun, yskimishygienian ja kotona sairastamisen tärkeydestä. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset ovat valmistautuneet ja suunnitelleet toimenpiteitä nykyistä laajamittaisemmankin pandemian varalle.
Nyt olemme saaneet rokotukset käyntiin ja influenssan hoidossa käytettäviä lääkkeitä on runsaasti varastoissa. Suomeen on viime viikon loppuun mennessä jaettu 500 000 rokoteannosta, ja suurin osa on käytetty. Voidaan arvioida, että näiden rokotusten avulla on jo ehkäisty ainakin 50 000 oireista influenssatapausta. Seuraavilla viikoilla rokotetta odotetaan saapuvaksi noin 200 000 annosta viikoittain.
Kunnat järjestävät rokotukset ja päättävät niiden käytännön järjestämisestä. Terveydenhuollon henkilökunta on rokotettu jo pitkälti ja 80-90 prosenttia rokotukseen oikeutetusta henkilökunnasta on rokotuksen ottanut. Terveydenhuollon henkilöstön rokottamisella saadaan varmistettua, että sikainfluenssaan sairastuneille henkilöille on hoitohenkilökuntaa käytettävissä ja pystymme pitämään terveydenhuollon toiminnassa epidemian aikana.
Raskaana olevia on useimmilla paikkakunnilla alettu rokottaa, riskiryhmien rokotukset ovat alkamassa tai jo käynnistyneet. Nämä väestöryhmät ovat altteimpia sikainfluenssalle. Sikainfluenssa on raskaana oleville vaarallisempi kuin muille samanikäisille naisille. Lisäksi etenkin loppuraskauden rokotus suojaa syntyvää vauvaa, jota itseään ei voida rokottaa.
Rokotusten aikatauluissa on pienehköjä eroja kunnittain, mikä johtuu riskiryhmien koon ja rokotuskattavuuden vaihtelusta. Rokotetta on jaettu tasapuolisesti väestöpohjan mukaan. Kunnilla on suuri työ rokotusten järjestämisessä ja niistä tiedottamisesta. Kunnilta edellytetään valtioneuvoston asetuksessa säädetyn rokotusjärjestyksen noudattamista, mutta ryhmästä toiseen siirryttäessä voi toki tulla tilanteita, joissa rokotetaan kahta ryhmää samanaikaisesti.
Terveiden pikkulasten rokotukset alkavat 2-3 viikon kuluttua, paikoin jo aiemminkin, sen jälkeen jatketaan terveisiin koululaisiin ja nuoriin 24 vuoteen saakka. Joulukuun alussa arvioidaan tilanne terveiden aikuisten massarokotuksiin ryhtymisestä. Todennäköistä tämänhetkisen tiedon valossa on, että rokote tarjotaan koko väestölle. Rokotetta on tilattu jo viime keväänä koko väestön kattavat 5,3 miljoonaa annosta.
Rokotukset annetaan lääketieteellisin perustein päätetyssä järjestyksessä, koska rokotetta tulee erissä maahan eikä rokotteita maahan nopeammin saada. Suomi on kuitenkin ensimmäisten maiden joukossa, jossa rokotukset on käynnistetty.
Rokotuskäytännöt ovat saaneet kritiikkiäkin. Rokottaminen haluttiin kuitenkin aloittaa mahdollisimman nopeasti sen jälkeen kun ensimmäinen erä saapui maahan. Siksi osa meistä, mukaan lukien minä, joutuu odottamaan vuoroaan. Olemme kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että ensimmäistä kertaa meillä on käytössä influenssapandemian yhteydessä rokote, jolla saadaan suojattua kaikkein haavoittuvampia väestöryhmiä.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Julkaistu: Pohjalainen-lehti 11.11.2009
