Hallituksen asettama sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea antoi hiljattain raporttinsa. Komitea teki kattavan ja hyvinkin toteuttamiskelpoisen esityksen sosiaaliturvan uudistamiseksi tavoitteenaan, että köyhyys vähentyisi ja työn kannustavuus parantuisi.
Osa komitean esityksistä on jo hallituksen toimesta päätetty toteuttaa, osassa harkinta on juuri käynnissä. Muutamat komitean esityksistä ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden toteuttamisesta pitää päättää seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Sata-komitean mietintö on saanut julkisuudessa ristiriitaisen vastaanoton. Monet kommentoijista ovat pitäneet mietintöä hyvänä ja kattava. Osa sitä vastoin riittämättömänä. Tuskin kukaan voi kuitenkaan kiistää sitä, että komitea kykeni tekemään useita kymmeniä konkreettisia esityksiä suomalaisten toimeentuloturvan parantamiseksi.
Julkisista kommenteista heijastuu odotusten erilaisuus. Komiteaan pettyneet odottivat komitean yhdellä kertaa ratkaisevan kaikki nykyisen sosiaaliturvan ongelmat luomalla kokonaan uuden järjestelmän. Se ei ole realistista.
Komitea on pyrkinyt tekemään esityksiä nykyisen järjestelmän epäkohtien poistamiseksi. Tässä se on onnistunut.
Hyvin harvinaista on se, että komitean esityksiä ryhdytään toteuttamaan jo ennen kuin työ lopullisesti valmistuu. Sata-komitean osalta näin kuitenkin tapahtui.
Komitean viime vuoden alkupuolella jättämässä väliraportissa esitettiin takuueläkejärjestelmän luomista sekä lapsilisien, pienten lasten yksityisen hoidon tuen, kotihoidontuen ja vähimmäispäivärahojen tasojen sitomista indeksiin. Nämä uudistukset hallitus on päättänyt toteuttaa. Esitysten seurauksena pienimpien eläkkeiden taso nousee huomattavasti. Indeksisidonnaisuus turvaa sosiaaliturvan tason säilymisen. Jatkossa ei esimerkiksi lapsilisien todellinen arvo enää laske.
Sata-komitean loppuraportista haluan nostaa esille kaksi merkittävää esitystä. Näistä toinen on asumistuen uudistaminen ja toinen on käsittelytakuu eli lakisääteisen enimmäiskäsittelyajan säätäminen sosiaalietuuksille.
Asumistukijärjestelmämme on ollut kankea ja byrokraattinen. Tuen määrään on vaikuttanut myös asunnon koko ja ikä. Asumistukea saavia perheitä on holhottu turhilla määräyksillä. Jatkossa asumistuki määritellään perheen koon ja tulojen perusteella. On perheen oma valinta haluaako se asua vähän pienemmässä asunnossa lähellä keskustaa vai vähän suuremmassa asunnossa kaukana keskustasta.
Käsittelytakuu puolestaan parantaa sosiaaliturvaa oikeutetun henkilön asemaa. Lailla on tarkoitus säätää työttömyyskassoille ja Kelalle enimmäisajat, joiden puitteissa päätökset esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, työmarkkinatuesta, opintotuesta sekä asumistuesta on tehtävä.
Käsittelytakuusta ja asumistuen uudistamisesta on syytä tehdä päätökset vielä nykyisen hallituksen toimikaudella.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-lehti 10.1.2010