Ei päivää, ettei lehdistä voi lukea, kuinka paljon työttömyyttä on. Yhtä usein raportoidaan menojen leikkaustarpeista ja verojen nostotarpeista.
Mitä mahtavat lapset ja nuoret tästä kaikesta miettiä? On nimittäin turha luulla, etteivät he asiaa miettisi. Tätä on selvitetty laman lapsia koskevissa tutkimuksissa. On myös selvitetty mitkä ovat laman riskit lasten ja nuorten näkökulmasta.
Lapsen ja nuoren kehitystä tukevat monet eri tahot: koti, koulu, kaverit, harrastusporukat jne. Jos jokin niistä toimii heikosti, voivat muut paikata tilannetta. Tutkimusten mukaan Suomen 1990-luvun lama vaikutti näihin kaikkiin.
Koteihin lama vaikutti monella tavalla. Käytettävissä olevat tulot vähenivät varsinkin jos perheessä oli työttömyyttä. Markkaa venytettiin kaikessa. Työssä käyvien vanhempien työtahti kiristyi. Kaikki nämä aikaansaivat uupumusta, ärtyisyyttä, perheriitoja. Ennen kaikkea vanhemmilla oli vähemmän voimia olla vanhempi.
Entäs sitten koulu? Leikkaukset, lomautukset ja opetusryhmien kasvu. Kaikilla näillä oli suuria vaikutuksia opettajien työhön ja työhyvinvointiin. Lisäksi kuntien harrastustoimintoja lopetettiin. Toisaalta kodeilla ei ollut varaa harrastuksiin.
Tämä kaikki altisti valitettavan monet lapset ja nuoret mielenterveysongelmille sekä syrjäytymisen poluille.
Kaikkia viime laman aiheuttamia vaikutuksia kannattaa siis ennaltaehkäistä. Tärkeää on ongelmien ennakointi ja niiden ratkaisu yhdessä eri tahojen kanssa.
Ennen kaikkea on tuettava vanhempien jaksamista. Koti on perusyksikkö, josta ponnistetaan elämässä eteenpäin. Jokainen lapsi tarvitsee rakkautta ja tukea aikuisilta. Ja rakkaus on myös rajojen asettamista.
Paula Risikko
Julkaistu: Etelä-Pohjanmaa-lehti 10.3.2010
