Päättymässä olevan vaalikauden aikana maatalousyrittäjien lomituspalveluja on kehitetty vauhdikkaammin kuin koskaan aikaisemmin 1990-luvun alun lamakauden jälkeen.
Hallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien vuosilomaa on lisätty peräti kahdella päivällä. Ensimmäinen vuosilomapäivän lisäys toteutettiin vuoden 2008 alusta ja toinen kuluvan vuoden alusta.
Maatalouslomittajien oppisopimuskoulutus on saatu lakisääteiseksi ja sijaisapuun on tullut parannus, joka mahdollistaa sijaisavun saamisen tuottajajärjestön maakunnallisten luottamuselinten kokouksia varten. Aiemmin sijaisapua sai vain valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin osallistumista varten.
Lisäksi on käynnistetty turkistuottajien lomitusjärjestelmä ja poronhoitajien sijaisapukokeilu. Näitä koskevat lait ovat olleet voimassa kuluvan vuoden alusta.
Ensi vuoden alusta voimaan tulevat säädösmuutokset tuovat mukanaan muun muassa kauan odotetun parannuksen hevosyrittäjien vuosilomaoikeuteen. Vuosilomaoikeuden perustana oleva kotieläinyksikköjen määrittely muuttuu hevostilojen kohdalla niin, että kahdeksan hevosta riittää vuosiloman saantiin. Nykyisin hevosia pitää olla vähintään 12, jotta vuosilomaa voi saada. Uudistus tuo palvelujen piiriin noin 200 uutta yrittäjää. Uudistus parantaa hevostaloutta harjoittavien työssä jaksamista ja hyvinvointia.
Ensi vuoden alusta voimaan tulevilla lakimuutoksilla halutaan myös lisätä lomitusten suunnitelmallisuutta.
Paikallisyksikön pitää laatia vuoden 2013 loppuun mennessä kaikille tiloille palvelusuunnitelma yhteistyössä vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien kanssa. Palvelusuunnitelma mahdollistaa tilojen erilaisten tarpeiden entistä paremman huomioon ottamisen ja varmistaa palvelun laatua. Suunnitelman laatimisen yhteydessä otetaan esiin mm. tilan työturvallisuuteen liittyvät asiat, mikä on tärkeää niin maatalousyrittäjän kuin myös lomittajan kannalta.
Maatalouslomittajan työ edellyttää entistä vahvempaa ja monipuolisempaa osaamista, kun tilojen automaatio lisääntyy ja tuotannon laatuun kohdistuu yhä suurempia vaatimuksia. Enää ei riitä, että lomittajalla on ammatilliset perusvalmiudet tehtävien hoitamiseksi. Lomittajan pitää lisäksi tuntea lomitettavan tilan tuotantomenetelmät ja laitteet mahdollisimman hyvin.
Palvelusuunnitelma auttaa tässäkin, mutta lisäksi tarvitaan lomittajan tilakohtaista perehdyttämistä. Lomituspalvelulakiin tulee ensi vuoden alusta säännökset, joiden mukaan paikallisyksikön tulee yhdessä maatalousyrittäjän kanssa huolehtia siitä, että tilalle osoitetut maatalouslomittajat saavat perehdytystä tilan lomitustehtäviin.
Perehdyttäminen parantaa lomittajien ammattitaitoa ja lomitustyön laatua. Sen avulla voidaan myös vähentää työtapaturmia ja vahinkoja, joille lomittajat ovat alttiita erityisesti joutuessaan työskentelemään vieraassa ympäristössä. Lisäksi perehdyttäminen lisää lomittajien työaikaa ja vähentää vastaavasti osa-aikaista työtä.
Lomituspalveluilla on tärkeä merkitys maaseudun elinvoimaisuuden säilymisen ja kotimaisen elintarviketuotannon jatkuvuuden kannalta. Hyvin toimivat ja luotettavat lomituspalvelut kannustavat uusia sukupolvia jatkamaan edellisten sukupolvien työtä kotieläintuotannon parissa, vaikka työ on sitovaa ja monin tavoin yhä vaativampaa.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka 9.11.2010
