Tiedote
Julkaisuvapaa 31.8. klo 9:00
Ministeri Risikko: Valinnanvapaus haastaa rahoituksen
Kansalaisten valinnanvapauden laajeneminen sosiaali- ja terveyspalveluissa niin kotimaassa kuin Euroopassa edellyttää muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin, rahoitukseen, käytäntöihin sekä palveluiden tuottamistapoihin.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä on hetki, jolloin voidaan myös rahoitusta uudistaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat Suomessa pysyneet vielä aisoissa, mutta suuret haasteet odottavat jo nurkan takana.” totesi sosiaali- ja terveysministeri Risikko puhuessaan Jyväskylässä ja Karstulassa lauantaina 31.8.
Ensi vuonna valinnanvapaus terveyspalveluissa laajenee koko maan kattavaksi. Ihminen voi valita minkä tahansa terveyskeskuksen tai sairaalan. Samanaikaisesti tulee voimaan myös potilasliikkuvuusdirektiivi, jonka myötä valinnanvapaus laajenee koko Eurooppaan.
”Tulevaisuudessa raha kulkee potilaan mukana siihen hoitolaitokseen ja kuntaan, minkä hän valitsee. Vain siten valinnanvapaus oikeasti toteutuu”, jatkaa Risikko.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoitusta on uudistettava yhdessä. Ensin pitää olla tiedossa, mikä on sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne ja sen jälkeen tehdään tarpeelliset muutokset rahoitukseen. Rakenteiden uudistaminen on käynnissä ja päätöksiä tehdään syksyn aikana.
Ruotsissa potilaan valinnanvapaus on ollut voimassa koko maassa jo vuodesta 2010. Kuntien järjestämät ja yksityiset terveyskeskukset toimivat siellä rinnakkain samalla tavalla valvottuina ja rahoitettuina. Muutoksen jälkeen potilaiden tyytyväisyys on lisääntynyt ja välimatkat terveyskeskuksiin lyhentyneet.
”Ruotsissa valinnanvapauteen perustuvaa terveydenhoitojärjestelmää pidetään menestystarinana – miksei siitä tulisi menestystarina myös Suomessa”, totesi ministeri Risikko.
Budjettiriihi päätti, että käynnistetään selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasliikkuvuusdirektiivin mukainen asiakkaan/potilaan valinnanvapaus.
Selvityksessä arvioidaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen vaatimat muutokset rahoitusjärjestelmään. Selvitystyöhön otetaan mukaan laajasti kaikkia tahot, joita uudistus koskee, kuten mm. asiakkaat/potilaat, työnantajat ja työntekijät, Kela, eri etujärjestöt ja kunnat.
Lisätietoja: ministeri Paula Risikko, puh. 050 511 3107
