Hallitusohjelmaneuvottelut on saatu päätökseen, uusi hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen ja toiminta käynnistynyt. Yksi kyselytuntikin on jo takana.
Hallituksen ohjelmasta on käyty kiivasta keskustelua niin eduskunnassa kuin mediassakin. Päähuomion ovat vieneet tulevat säästöt, ymmärrettävästi.
Säästöpäätökset eivät ole helppoja, mutta ne täytyy tehdä. Uskottava talousohjelma julkisen talouden pelastamiseksi on perusta, jolle voimme rakentaa tulevaisuuden hyvinvointia. Emmehän voi elää velaksi loputtomiin. Vakaa valtiontalous on paras tae mm. palveluiden säilymisestä myös tulevaisuudessa.
Kun säästöjen yksityiskohtia aletaan nyt hioa, on tärkeää arvioida niiden vaikutuksia myös etukäteen, vaikkei se olekaan helppoa. Etukäteen on vaikea ennakoida esimerkiksi ihmisten käyttäytymistä. Siitä huolimatta arviointia kannattaa tehdä, ettei esimerkiksi samoihin kansanryhmiin kohdistu liikaa säästöjä tai ettei toisen sektorin säästö aikaansaa toiselle sektorille, kuten sosiaali- ja terveyspuolelle tai kunnille, liikaa lisäkustannuksia.
Hallitusohjelmassa on myös paljon hyvää. Tulevaisuudessa satsataan uusiin tapoihin tehdä asiat järkevämmin, tehokkaammin ja (toivottavasti) paremmin. Turhia säädöksiä puretaan, ja julkisia palveluita, esimerkiksi lupa- ja hakemustoimintoja, digitalisoidaan. Näin mm. poistetaan yrittämisen ja työnteon esteitä sekä nopeutetaan palvelujen saamista.
Hallitus on myös sitoutunut karsimaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tämä on kuntatalouden kestävyyden kannalta tärkeää. Tarkoitus on, että ensimmäiset konkreettiset esitykset annetaan jo syksyllä.
Liikenteen väyläverkoston nk. korjausvelan vähentämiseen päätettiin lisätä rahoitusta. Viime kaudella liikenne- ja kuntaministerinä johtamani parlamentaarinen työryhmä piti perusväylänpidon rahoitustason nostamista välttämättömänä Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Hallitusohjelmassa tämä viesti otettiin tosissaan. Hyvä niin, sillä liikenneväylien kunto vaikuttaa suoraan yritysten ja ihmisten arkeen.
Koulupuolella tarkoituksena on uudistaa perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä sekä lisätä liikuntaa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteita ja rahoitusta uudistetaan. Sosiaali- ja terveyspuolella satsataan mm. perheiden palveluihin, ikäihmisten kotiin saataviin palveluihin ja omaishoitoon.
Hallitusohjelmassa kaiken lähtökohtana on työ. Tavoitteena on, että tulevaisuuden Suomessa työn tekeminen ja teettäminen on aina kannattavaa. Tässä olennainen tekijä on yhteiskuntasopimus, jonka tarkoituksena on parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä: jotta suomalaiset tuotteet menisivät paremmin kaupaksi maailmalla, jotta yhä useammalle suomalaiselle riittäisi töitä ja jotta talous saataisiin kasvuun.
Oma työni eduskunnan toisena varapuhemiehenä on sekin alkanut vilkkaasti. Puhemiehistön tehtävänä on ennen kaikkea puolustaa eduskunnan asemaa ja tukea eduskuntatyötä sen eri muodoissaan. Itse koen tärkeänä varmistaa, että edustuksellinen kansanvalta oikeasti toteutuu. Se tarkoittaa, että myös maan hiljaisten äänen on päätöksenteossa kuuluttava kansaedustajien välityksellä.
Paula Risikko
Julkaistu: Pohjalainen 15.6.2015.
