Kesä merkitsee usealle nuorelle työtä ja sitä kautta ansioita, jotka ovat tuiki tärkeitä niin nuorelle itselleen kuin hänen perheelleenkin. Kesätyöstä on myös monenlaista muuta hyötyä. Siitä saa tärkeää työkokemusta tulevaisuutta varten. Kokemus on aina hyväksi, vaikka ei nk. omalle alalle olisikaan työllistynyt. Työssä opitaan yhteistyö- ja muita sosiaalisia taitoja sekä kurinalaisuutta ja elämänhallintaa.
Valitettavasti kaikille ei töitä löydy, ei edes kesätöitä. Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa oli työttömiä henkilöitä noin 324 000 ja työttömyysaste oli 11.8 %.
Talouskasvu, kilpailukyky ja työllisyyden lisääntyminen ovat Sipilän hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Yhteiskuntamme on liian kauan syönyt enemmän kuin tienaa. Niin ei voi enää jatkua. Tämän ymmärtää vieläkin vahvemmin, kun seuraa Kreikan tilannetta, joka on täysin hallitsematon.
Suomen talous ja työllisyys kyetään kääntämään kasvuun vain työn tekemisen ja yrittäjyyden avulla. Työ tuo yhteiseen kassaamme veroeuroja ja samalla työ on yksilön kannalta parasta sosiaaliturvaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme säilyminen edellyttää riittävästi verotuloja, joilla voidaan rahoittaa palvelut ja etuudet, jotka luovat turvaa esimerkiksi sairastaessa tai vammautuessa.
Ensin kuitenkin pitää olla työpaikkoja ja siksi hallitus haluaa tukea yrittäjyyttä kaikessa päätöksenteossa. Hallitusohjelma sisältää monia kirjauksia, joilla pyritään varmistamaan yritysten selviäminen ja mahdollisuuksia kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja. Hallituksen työkalupakissa on sekä verotukseen että sääntelyn purkamisen liittyviä keinoja.
Työteon puolestaan tulee olla aina työttömyyttä kannattavampaa. Hallituksen keinoina ovat työttömyysturvan uudistaminen, nopeampi työllistyminen ja sellaisten tukijärjestelmien vähentäminen, jotka tosiasiassa kannustavat työkykyisiä ihmisiä pitkäaikaisiin poissaoloihin työmarkkinoilta.
Myös työvoimahallinnon palveluihin tehdään remonttia purkamalla passivoivia toimia ja lisäämällä aktivoivia. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin tällä hetkellä tilanne on vähintäänkin hankala: työllistämistukirahat ovat monessa TE-toimistossa lopussa. Etelä-Pohjanmaallakin löytyy työpaikkoja, joihin pääsisi, jos olisi saatavissa taloudellista tukea. Nyt sitä ei ole.
Hyvänä pidän myös päätöstä satsata osatyökykyisten työllisyyteen. Joka vuosi noin 25 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä noin joka kymmenes olisi halukas jatkamaan työssä huolimatta työkyvyn alenemisesta. Heidän auttamisekseen kehitettiin viime kaudella toimintamallia, joka kannattaa ottaa käyttöön kaikissa työpaikoissa ja TE -toimistoissa.
Osana kehitystyötä on koulutettu myös työkykykoordinaattoreita. Kyseistä toimintamallia on pilotoitu omassa maakunnassamme mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin – ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan toimipaikoissa.
Näillä kaikilla toimenpiteillä halutaan saada työ ensisijaiseksi Suomen talouskasvun moottoriksi. Se edellyttää niin työpaikkoja, osaavia ja motivoituneita työntekijöitä kuin myös korkeatasoista koulutusta.
Ensimmäiset omat kesätyöni olivat postinkantajana ja kyläkaupan myyjänä. Sittemmin olin Härmän Sairaalan keittiöllä tiskarina ja perunankuorijana. Vaikka välillä aikaiset aamunousut kirpaisivat, mukavat ja hyvähermoiset työkaverit pelastivat päivän.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka 9.7.2015.