Suomella on jälleen kerran syytä ylpeyteen. Tuoreet kansainväliset selvitykset turvallisuudestamme antavat meille hyviä arvosanoja. Laajan turvallisuusselvityksen mukaan Suomi on maailman toiseksi turvallisin maa.
Selvitys mittaa maiden sisäistä turvallisuutta monilla eri alueilla eli viranomaisten toimintakyvystä jopa ihmisten omaan tunteeseen turvallisuudesta. Tulokset kertovat maiden kyvystä vastata sisäisen turvallisuuden haasteisiin tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Suomi on tosiaan arvioinnissa toisella sijalla, takanaan muut Pohjoismaat.
Suomi sijoittuu hyvin, koska saimme erinomaiset arvioinnit muun muassa korruption vähäisyydestä ja turvallisuusviranomaisten tehokkuudesta. Selvityksen mukaan esimerkiksi poliisin lahjontayritykset ovat maassamme vähäisiä. Sijoitustamme nosti myös se, että sekä kansalaiset että asiantuntijat luottavat suomalaiseen poliisiin.
Turvallisuuden tarjoajana emme selviytyneet ihan yhtä hyvin kuin monet verrokkimaat. Tämä johtuu pienestä määrästä poliiseja. Armeijahenkilökuntaa meillä sen sijaan on keskivertoa enemmän. Kyselyyn vastaajista 85 prosenttia kuitenkin uskoo paikalliseen poliisiin.
Selvityksen tuloksena arvioidaan, että väkivalta ja sisäinen turvattomuus ovat harvinaisia Suomessa. Tämä on varmasti yksi syy sille, miksi selvityksen mukaan 81 prosenttia suomalaisista vastaajista katsoi turvalliseksi kävellä naapurustossaan tai kaupungissaan yöllä. Tämä on toki hyvä tulos, mutta meidän on edelleen tehtävä töitä sen eteen, että turvallisuudentunteemme olisi vieläkin suurempi.
Tuoreimman Eurobarometri-mittauksen mukaan suomalaiset luottavat eurooppalaisista eniten poliisiin. Kyselyn vastaajista 94 prosenttia kokee luottavansa suomalaiseen poliisiin. Luottamus poliisiin on selvästi yhteydessä turvallisuudentunteemme kanssa.
Näiden kahden selvityksen tulosten perustalta on hyvä lähteä pohtimaan mitä pitää tehdä, että Suomi on tulevaisuudessa turvallinen maa, kuten hallitusohjelmassakin tavoitellaan.
Nämä selvitykset luovat perustaa myös sisäministeriössä käynnistyvän sisäisen turvallisuuden strategian teolle. Työ tulee luomaan meille tiekartan siitä, mitä pitää tulevaisuudessa tehdä, jotta pidämme Suomen turvallisena. Strategia ei painotu vain sisäministeriön toimialueelle vaan kaikkien sektoreiden toimintaan, sillä kokonaisturvallisuus on monien tekijöiden summa.
Tästä syystä aion syksyllä nostaa esille myös yhteistyön ja tiedonkulun merkityksen sekä kehittämisen eri viranomaisten välillä.
Arvioni mukaan yhteistyö ja tiedonkulku ovat kehittyneet poliisi- ja pelastustoimen sekä maahanmuuttoviranomaisten ja rajavartioston edustajien välillä. Tärkeää on yhteistyö ja tiedonkulku myös suhteessa muihin viranomaisiin kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomaisiin.
Paula Risikko
Sisäministeri
(Julkaistu: Pohjalainen, 7.8.2016)
