Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietettiin viime keskiviikkona 20. marraskuuta. Viime viikko oli Lapsen oikeuksien viikko eli ko. päivän yhteydessä vietettävä teemaviikko. Sen tavoitteena on lisätä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista.
Tämän vuoden teema on lapsen oikeus olla oma itsensä.
Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Sopimuksen neljä periaatetta ovat syrjinnän kielto, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä oikeus osallistua ja tulla kuulluksi.
Lapsen oikeuksien päivän tarkoituksena on muistuttaa lasten asemasta ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa.
Vastaanotin sivistysvaliokunnan puheenjohtajana eduskunnassa keskiviikkona Lasten oikeuksien foorumi ÄÄNI19 -yhteistyöverkoston julkilausuman lasten oikeuksien edistämiseksi. Julkilausuma sisältää työkaluja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi.
Julkilausumassa korostetaan eri asiantuntijoiden yhteistyötä, lasten vanhempien mielenterveysongelmissa auttamista sekä muita matalan kynnyksen tukipalveluja vanhemmille.
Maailman lapsilla on paljon hätää. Mm. kolme miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee nälkään vuosittain. Lähes 230 miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen syntymää ei ole virallisesti kirjattu, mikä vie heiltä oikeuden nimeen ja kansallisuuteen.
Suomessakin lapset tarvitsevat apua. On mm. kiusaamista, jopa pahoinpitelyä, syrjäytymistä ja lapsiperheköyhyyttä.
Suomessa on arviolta noin 150 000 lasta EU:n suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elävissä perheissä. Noin 100 000 lasta elää toimeentulotukea saavassa perheessä.
Lapsiperheiden köyhyydellä on monia negatiivisia vaikutuksia lapsiin ja koko perheeseen. Lapsiperheessä koetun köyhyyden vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja myöhemmin vaikeasti korjattavissa.
Tutkimusten mukaan köyhyys hidastaa lasten fyysistä kehitystä, vähentää kouluttautumisintoa ja lisää rikosten todennäköisyyttä. Köyhyys vaikuttaa lapsiin sekä suoraan että välillisesti vanhempien kokeman ahdingon kautta.
Monissa tutkimuksissa on todettu, että lapsiperheiden taloudellisella tuella voi olla merkittäviä terveyttä, kokonaishyvinvointia, jopa oppimistuloksia vahvistavia vaikutuksia.
Meillä jokaisella on mahdollisuus auttaa. Lahjoituksen voi tehdä esimerkiksi lahjakorttina tai ruoka-avun resurssien kartuttamisen avulla. Kanavina voivat olla mm. seurakunnat tai järjestöt.
Raha ei tietenkään ratkaise, jos lapselta puuttuu rakkautta tai jos lapsi kokee, ettei hän voi olla oma itsensä tai tuntee ettei tule kuulluksi. Niiden korjaamiseen ei tarvita rahaa. Niihin tarvitaan rakastavaa, ymmärtävää ja luotettavaa aikuista.
(Julkaistu: Pohjalainen, 24.11.2019)
