Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa, Anna-Kaisa Ikonen ja Paula Risikko vaativat, että hallitus laatii välittömästi yhteistyössä sote-palveluiden järjestäjien kanssa aikataulun koronarajoitusten myötä syntyneen hoitokuorman purkamiseksi. Tarttumalla pikaisesti toimiin voidaan välttää muissa maissa tehdyt virheet, jotka ovat pahimmillaan johtaneet kuolleisuuden kasvuun.
”Toimia on tehtävä ennen kuin tilanne romuttaa kansanterveytemme ja väestön toimintakykyä. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus.“ Sarkomaa varoittaa.
Poikkeustilanne on hiljentänyt avoterveydenhuollon vastaanotot ja päivystyspoliklinikat, kun ajanvarausaikoja alkuun peruttiin järjestäjien toimesta, eivätkä ihmiset myöskään uskaltaneet hakeutua hoitoon.
Edustajat Laiho, Sarkomaa, Ikonen ja Risikko ovat huolissaan, kun moni kiireetön ja kiireellinenkin vaiva jää nyt tutkimatta ja hoitamatta. Pitkäaikaissairauksien hoito voi ajautua hunningolle ja riski niiden pahenemiseen ja muihin ongelmiin samalla lisääntyy.
”Rajoitustoimien myötä resursseja kohdennettiin perustellusti erityisesti tehohoitoon ja varautumiseen. Epidemian taittuessa hallituksen päättämistä avaustoimista puuttui kuitenkin muiden sairauksien hoitoonpääsyn takaaminen ja laaja tiedottaminen jäi hyvin puutteelliseksi. Suomella on käsissään hoitopommi, mikäli tilanteen korjaamiseksi ei tehdä välittömiä toimia ja varmisteta ihmisten hoitoon pääsyä”, Ikonen painottaa.
Edustajat ovat huolissaan kytevästä hoitopommista, joka kasvaessaan viivästyttää sairauksien toteamista ja pahentaa niitä. Jos sekä hoitojonojen kasaantuminen ja koronan mahdollinen toinen aalto osuvat päällekkäin, terveydenhuollon työkuorma kasvaa merkittävällä tavalla ja kansalaisten hoidon saatavuus voi vaarantua.
”Suomessa on määrällisesti isoja kansansairauksia, kuten sydän ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja mielenterveysongelmat. Hoitamattomina ne pahenevat ja voivat olla hengenvaarallisia. Esimerkiksi uusia sepelvaltimotautipotilaita diagnosoidaan vuodessa noin 15 000. Koronakriisin aikana monet syöpäseulonnat ovat myös pysäytetty ja koulujen terveydenhuoltoa ja neuvolatoimintaa supistettu”, toteaa Risikko.
“Potilaat eivät saa jäädä jonoihin, oli sitten normaali tilanne tai koronaepidemia. Ei ole hyväksyttävää jättää muita sairauksia hoitamatta koronan varjolla. Hoitolähetejonoihin voi hukkua moni kiireellistäkin hoitoa
tarvitseva ja moni vaiva voi jonossa pahentua. Se käy sekä inhimillisesti, että yhteiskunnalle kalliiksi”, huomauttaa Laiho.
On sosiaali- ja terveysministeriön, sekä hallituksen vastuulla, että pitkiä hoitojonoja ei synny ja muiden sairauksien hoitoonpääsy ja tarpeellinen hoito varmistetaan. Jonoihin on puututtava ennen seuraavaa mahdollista korona-aaltoa, päättävät kokoomusedustajat.