Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko muistuttaa, että koronakriisin keskellä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset ovat olleet äärimmäisen kovilla. Lasten ja nuorten ongelmat ovat kasautuneet ja monimutkaistuneet. Usean opetusalan ammattilaisen jaksaminen on äärirajoilla.
”Nyt on käännettävä katseet koronan jälkeiseen aikaan. Miten varmistamme, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oppimiseen? Miten vältämme mielenterveysongelmien jatkuvan kasvun? Miten varmistamme opetusalan henkilöstön toimintaedellytykset auttaa lapsia ja nuoria, mutta myös henkilöstön oman jaksamisen? Näihin eivät hallituksen tarjoamat hankkeet auta”, Risikko toteaa.
Koronavuosi on ollut raskas erityisesti lapsille ja nuorille. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi tällä viikolla osaraportin, jonka tulokset osoittivat, että poikkeusoloissa tapahtunut opiskelu on koettu henkisesti kuormittavaksi ja tilanne on vaikuttanut merkittävästi opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelumotivaatioon. Erityisenä huolena on psykososiaalisten riskitekijöiden ja ongelmien kasautuminen.
”Hallituksen on puoliväliriihessä päätettävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen toimenpiteistä. Osaamisvajeen kurominen edellyttää pitkäjänteistä toimintaohjelmaa ja sen resursointia, ei joka vuosi haettavia ja raportoitavia hankerahoja”, jatkaa Risikko.
Valtioneuvosto antoi tämän viikon torstaina koulutuspoliittisen selonteon eduskunnalle. Selonteossa on paljon hyviä tavoitteita, mutta valitettavasti keinot saavuttaa tavoitteet ja niihin tarvittavat resurssit puuttuvat.
Selonteossa ei myöskään varmistettu opettajien lakisääteistä oikeutta täydennyskoulutukseen. Risikko on esittänyt jo aiemmin jokaiselle kasvatus- ja opetusalan työntekijälle lakisääteistä oikeutta osaamisen päivittämiseen ja täydennyskoulutukseen.
”Jokaisella oppijalla on oikeus laadukkaaseen opetukseen. On tärkeää, että myös jokainen opettaja saa tarvitsemaansa täydennyskoulutusta. Ei pelkästään ammatillisen osaamisen vaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Täydennyskoulutuksen on nykyistä herkemmin otettava huomioon esimiesten sekä opettajien koulutustarpeiden erilaisuus työuran aikana”, Risikko linjaa.
