Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikon mielestä hallitus on sinänsä oikealla asialla, kun se esittää vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista. Risikon mukaan hallitus valitettavasti ei kuitenkaan anna uuden tehtävän haltijalle kunnon työvälineitä. Valtuutetulla ei olisi valtaa puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.
”Esityksen mukaan vanhusasiavaltuutettu seuraisi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Hänen tehtävänsä olisi tuoda havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon”, Risikko sanoo.
”Mielestäni hallituksen esitystä on muutettava eduskunnassa. Vanhusasiavaltuutetulla on oltava todellinen toimivalta puuttua epäkohtiin. Siksi vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen on annettava eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi ja vanhusasiavaltuutettu on sijoitettava eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen”, Risikko sanoo.
”Perustelen esitystäni sillä, että kun nostetaan esiin epäkohtia, on oltava myös keinot puuttua niihin. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on toimivalta nostaa esiin kehittämiskohteita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, mutta sen lisäksi hänellä on valta puuttua epäkohtiin”, Risikko avaa.
Risikon mukaan eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa käsitellään vanhusten oikeuksia koskevia asioita laajasti eri sektoreilla, mm. sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, vammaisten henkilöiden oikeuksia, edunvalvontaa, verotusta ja poliisin toimintaan liittyviä asioita.
”Laillisuusvalvonnassa pyritään erityisesti turvaamaan, että jokainen ikääntynyt henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuonna 2020 ratkaistuista kanteluista peräti 126 koski vanhusten oikeuksia”, Risikko sanoo.
Eduskunnan oikeusasiamiehen tekemien tarkastusten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta, poikkeuksena koronavuosi. Tarkastuksia toteutettiin vuonna 2020 neljä, joista kolmeen tehtiin jatkotarkastus koronapandemian aikana eli yhteensä seitsemän tarkastusta. Vuonna 2019 tarkastuksia tehtiin yhteensä 29, vuonna 2018 yhteensä 11 ja vuonna 2017 yhteensä viisi. Vuonna 2021 ollaan toteuttamassa n. 20 tarkastusta.
”Kaikki hoivayksiköihin ja laitoksiin tehdyt tarkastukset toteutetaan pääosin ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksilla pyritään kattamaan eri suuruisia kuntia ja eri tavoin organisoituja palveluja”, Risikko sanoo.
Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva Ihmisoikeuskeskus täydentää ja tukee oikeusasiamiehen toimintaa edistämällä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä, laatimalla selvityksiä, aloitteita ja lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi.
