Tänä vuonna vietetään Lotta Svärd -järjestön 100 -vuotisjuhlavuotta. ”Lotta Svärd 100 -vuotisjuhlavuoden teemoja ovat vilpitön kiitos lottien ja pikkulottien tekemästä arvokkaasta työstä yhteiskuntamme hyväksi, Lotta Svärdin perintö Suomen kansalle sekä Lotta Svärd -hengen merkitys yhteiskuntavastuun kantamisessa nyt ja tulevaisuudessa.”
Kuten varmasti arvaatte, vuosien aikana olen tavannut lukemattomia lottia.
Kohdatessa olen aina ensiksi katsonut silmiin. Sen jälkeen, jos vain on ollut mahdollista, olen yrittänyt katsoa käsiin. Ne kertovat niin paljon ihmisestä. Kämmenen uurteet kertovat tehdystä työstä, kämmenselän jänteet suomalaisen naisen voimasta.
Ajattelen: näillä käsillä on haudattu ja hoidettu, korjattu ja sahattu, leivottu ja ommeltu.
Sodan aikana lotat leipoivat 100 000 kiloa leipää päivässä. He ompelivat viisi miljoonaan paitaa, kaksi ja puoli miljoonaa housua ja 700 000 asetakkia.
Hilma Kuosmaselle – Lotta Kuosmasellekin – lotta-ajasta mieleen jäi juuri työ: ”Kun ajattelen taakse jääneitä Uhtuan rintamaosalla vietettyjä seitsemää kuukautta, on rehellisyyden nimissä sanottava, että se ei ole ollut leikkiä tai kadehdittavaa jännitystä ja seikkailua, jollaiseksi kenttälotan elämä kenties joskus kuviteltiin. Työtä, työtä ja jälleen työtä joka hetki. Lisäksi paljon pelkoa ja monenlaista epävarmuuden tuntoa. Toivottomuudelle ei kuitenkaan saanut antaa valtaa, vaikka elämä ja kuolema aina ovat olleet vastatusten.”
Työn raskauden tuntee luissaan, mutta sen merkityksen näkee usein vasta kauempaa.
Juuri siinä hetkessä, juuri siinä paikassa, tuskin kukaan aavisti, mikä suurempi merkitys oli lottien työllä. Suomi ei varmasti olisi selvinnyt sodasta ilman lottia, mutta ei myöskään nykyistä yhteiskuntaa olisi voitu rakentaa ilman lottien ja muiden naisten työtä.
Ennen sotaa naisten asema työelämässä oli usein aika ahdas. Lottatehtävissä naiset perehtyivät aivan uusiin tehtäviin. Koulutusta annettiin ainakin kolmeentoista eri toimeen.
Oli muonituslottia, lääkintälottia, kanslialottia, huoltolottia, varuslottia, ilmavalvontalottia, yhdyslottia, kenttälottia, toimistolottia, viestilottia, säälottia, valonheitinlottia, hevoslottia.
100-vuotias, naisten vapaaehtoiseen toimintaan perustuva Lotta Svärd -järjestö on hienoin esimerkki naisten työn merkityksestä, voimasta ja uhrautuvuudesta Isänmaamme vapauden yhtenä kivijalkana.
Lotta Svärd -järjestön työ on osaltaan rakentanut suomalaista yhteiskuntaa nykyaikaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.
Lottien työllä on ollut merkitystä mm. tasa-arvoon ja naisten vahvaan asemaan Suomessa.
Lottien merkitys yrittäjinä ja naisten yrittäjyyden kehittäjinä, jää usein huomiotta. ”Voidaan perustellusti todeta, että lottatoiminnan kautta kotitalouden piirissä tehtyä työtä siirrettiin markkinoille.”
Lotat osoittivat toimissaan johtajuutta, vastuukantoa, sitoutumista ja henkistä kriisinkestokykyä. Näin he valoivat uskoa ja toivoa muille, joilta myös vaadittiin henkistä kriisinkestokykyä. Silläkin on ollut suuri merkitys, sillä sitä kykyä tarvitsee meistä jokainen.
Paula Risikko
Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta.
(Julkaistu: 24.10.2021, Ilkka-Pohjalainen)
