Ensi vuoden tammikuun 23. päivänä valitaan hyvinvointialueiden valtuutetut ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Maahamme perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyy järjestettäväksi sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen tehtäviä yli 200 kuntaorganisaatiolta.
Tammikuussa valittavat valtuutetut päättävät muun muassa siitä, missä sote-keskukset sijaitsevat, mitä palveluja niistä saa, miten ja missä ikäihmisten hoiva järjestetään ja paljonko sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimipaikoissa on henkilöstöä.
Homma ei ole helppo, sillä tällä hetkellä, kun alueita rakennetaan, kyse on vasta hallinnosta. Lait eivät tuo yhtään lisähenkilöä palveluihin, ja rahastakin tulee laskelmien mukaan olemaan aikamoinen pula.
Henkilöstön ja rahoituksen riittävyys onkin tulevien hyvinvointialueiden ”kriittinen piste”. Sen varassa on koko uudistuksen onnistuminen.
Rahaa puuttuu sekä sosiaali- ja terveyspalveluista että pelastustoimesta. Esimerkiksi alan henkilöstön palkkojen harmonisointiin ei ole rahaa varattu, ei myöskään omaishoidon tuen harmonisointiin tai vammaisten palvelujen harmonisointiin.
Nythän muun muassa omaishoidon tuet vaihtelevat kunnittain. Hyvinvointialueella saman kuntoisilla omaishoidettavilla pitää olla samanlaiset palvelut ja heidän omaishoitajillaan tulee olla yhtenäiset palkkiot.
Henkilöstön pito- ja vetovoima tulee olemaan niin ikään haastava tehtävä. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että seuraavan 15 vuoden aikana sote-alalle tarvitaan kaikkiaan peräti 200 000 uutta työntekijää.
Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitajien pula on oleellisesti pahentunut. Heistä on pulaa koko maassa. Lisäksi kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista
Palvelujen saatavuuden varmistaminen on tulevien päättäjien tärkein tehtävä, sillä siksi sote-uudistus tehdään.
Esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten hoitoon pääsy on vaikeutunut koronaepidemian aikana niin paljon, että Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää tilannetta katastrofaalisena (HS 1.12). Jonottaessaan ihmiset sairastuvat vakavammin.
Kuntaliiton ikääntyneiden palveluiden johdon verkosto, johon kuuluu 26 asiantuntijaa eri puolelta Suomea, julkisti oman hätähuutonsa kannanotossaan syyskuussa (Kuntaliitto 28.9). Heidän mukaansa ikääntyneen väestön palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen on ajautumassa kansalliseen kriisiin. He peräänkuuluttavat ”lisää osaajia ikääntyneiden palveluihin, ei kädettömäksi tekeviä lakeja.”
Alan ammattilaisten hätähuutoja eivät tulevat hyvinvointialueiden päättäjät voi ohittaa. Muuten hyvinvointialueista tulee pahoinvointialueita.
(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 19.12.2021)
