Peruskoulu on ollut menestystarina, joka on turvannut sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen. Tuoreen opetus- ja kulttuuriministeriön katsauksen mukaan suomalaisten oppimistulokset ovat laskusuuntaisia. Myös suomalaisten nuorten koulutustason nousu on pysähtynyt.
Peruskoulusta valmistuu nuoria, joilla ei ole riittäviä perustietoja. Jopa joka kahdeksas nuori ei saavuta riittäviä luku-, kirjoitus- tai laskutaitoja jatko-opintoja varten.
Lisäksi 20 prosentilla lapsista ja nuorista on mielenterveyden ongelmia, viidellä prosentilla neuropsykiatrisia ongelmia ja 20 prosentilla oppimisen vaikeuksia (osittain edellä mainituista syistä).
Korona on lisännyt oppimisvaikeuksia ja heikentänyt lasten ja nuorten hyvinvointia. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet entisestään.
On päätettävä, mitä meidän on tehtävä 50-vuotiaalle peruskoulullemme. Tällä vaalikaudella hallitus on kyllä pidentänyt mekaanisesti oppivelvollisuutta, mutta peruskoulu on jätetty tuuliajolle ja opettajat yksin. Määräaikaisia hankerahoja on jaettu, mutta oppimisen perustaa ei ole saatu kuntoon.
Kysyin Pohjanmaan luokanopettajat ry:n jäseniltä, mitä pitää tehdä? Vastaukset voidaan kiteyttää neljään toimeen:
Opettajien pitää saada keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen. Toiseksi oppimisen tukea oppilaalle pitää saada helpommin ilman nykyistä valtavaa byrokratiaa. Kolmanneksi sosiaali- ja terveysammattilaisten apua pitää saada nopeammin. Tällä hetkellä esimerkiksi psykologin pakeille pääsyä joudutaan odottamaan jopa kaksi kuukautta. Neljäs auttamiskeino on pienryhmäopetuksen mahdollistaminen nykyistä enemmän.
Koulupolun perusta toki luodaan jo varhaislapsuudessa. Olemme muita Pohjoismaita jäljessä varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa. Yhä useampi lapsi tulisi saada laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulee edelleen laskea.
Paula Risikko (kok.)
eduskuntavaaliehdokas
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Seinäjoki
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 20.3.2023
