Varapuhemies Risikko: Kokonaisturvallisuus vaatii hyvää yhteistyötä ja osaamista

Tiedotteet

”Niillä keinoilla, joilla Suomi on yhdeksi maailman turvallisimmista maista päässyt, ei kuitenkaan sellaisena pysytä. Uudessa tilanteessa ei toimi vanhan maailman malli, jossa erilaisia turvallisuuteemme vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan ja taklataan yksittäin ja erillään. Katse on nostettava yli siilojen ja hallinnonalarajojen. Tarvitaan kokonaisturvallisuusajattelua ja enemmän yhdessä toimimista”, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko sanoo. Risikko puhui kokonaisturvallisuuden varmistamisesta Maanpuolustuskiltojen turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Vaasassa lauantaina 16.9.2023.

”Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Turvallisuuden uusiin uhkakuviin lukeutuvat mm. jengirikollisuus, terrorismi, hybridivaikuttaminen ja disinformaatio. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on toisaalta osoittanut, etteivät myöskään perinteiset uhkakuvat ole hävinneet minnekään”, Risikko sanoo.

Turvallisuuskomitean mukaan (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017) kokonaisturvallisuuden vahvistaminen edellyttää toimivaa johtamista, kansainvälistä yhteistyötä, puolustuskykyä, sisäistä turvallisuutta, huoltovarmuutta, väestön toimintakyvyn ylläpitämistä ja henkistä kriisinkestävyyttä. Näiden lisäksi Risikko korostaa ennaltaehkäisyn, arjen turvallisuuden ja yhteistyötä estävien siilojen purkamisen merkitystä.

“Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että kansainväliset ilmiöt voivat olla vaikeasti ennakoitavissa ja niihin varautuminen voi vaatia hyvin erilaisia toimia verrattuna perinteisiin uhkiin. Koronakriisi osoitti, miten yksi virus edellytti viranomaisilta uutta ajattelua ja uusia yhteistyötoimia. Näiden toteuttamiseksi yhteisen tilannekuvan luominen ja yhteistyö olivat avainasemassa”, Risikko sanoo.

Risikon mukaan viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, ettei Suomessa ole ollut riittävää varautumisen ja ennakoinnin toimintakulttuuria. Haasteeksi ovat muodostuneet myös ministeriöiden, virastojen, aluehallinnon ja kuntien epäselvä työnjako erityisesti poikkeusoloissa sekä niihin varautumisessa.

”Esimerkiksi jokaisen ministeriön ja niiden alaisten virastojen on miellettävä toimintansa osaksi kokonaisturvallisuuden tekemistä. Tarvitsemme myös entistä tiiviimpää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja mukaan ottamista turvallisuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen varmistamiseksi”, Risikko sanoo.

Lisätietoja:

Eduskunnan varapuhemies

Paula Risikko

050 511 3107

Scroll