Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto päätti maanantaina kokouksessaan Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmastaan (= UTV) vuosille 2024-2026, jona aikana hyvinvointialueen tulee saada myös taloutensa tasapainoon.
UTV-ohjelma sisältää useita toimenpiteitä palvelujen uudistamiseen ja kehittämiseen sekä noin 56 miljoonan euron kustannussäästöjen aikaansaamiseen.
Aluehallituksen esittämä ja valtuustossa hyväksytty ohjelma on puiteohjelma, jota tulevien kuukausien ja vuosien aikana lähdetään toteuttamaan.
Ennen lopullisia päätöksiä on tehtävä vaikutusarviointeja ja erityisesti selvitettävä yhteisvaikutuksia, etteivät säästöpäätökset kohdistu samoille alueille ja samoille asiakas-/potilasryhmille.
Lakisääteiset palvelut on aina hoidettava. Lopulliset esitykset on tuotava luottamushenkilöiden päätettäviksi.
Ohjelmassa on paljon hyvää. Esimerkiksi se, että nyt aletaan kehittää digitaalisia palveluja ja tehostaa tilojen käyttöä.
Digitaalisia palveluja on muualla Suomessa kehitetty jo pitkään. Ne eivät sovi kaikille, eivätkä kaikkiin tilanteisiin, mutta ne täydentävät ja nopeuttavat palvelujen saantia. Ne myös vapauttavat kasvotusten tapahtuvia vastaanottoaikoja heille, joiden tilanteeseen digitaaliset- tai etäpalvelut eivät sovi.
Digitaaliset palvelut ovat esimerkiksi sitä, että voit puhelimitse tai tietokoneen avulla kotisohvalta jutella lääkärin tai muun ammattihenkilön kanssa. Ne voivat olla myös pelkästään kirjallisesti verkkoyhteyksin toimivia, kuten vaikkapa reseptien uusiminen on jo nyt mahdollista hoitaa.
Uudistumista ja käytäntöjen kehittämistä on pakko tehdä, että palvelut saadaan pysymään omassa maakunnassa ja lähellä siellä, missä on ihmisiä.
Ennakoin, että juuri perustettu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä tulee esittämään muutoksia sairaalaverkkoon. Laajan päivystyksen sairaalan säilyminen Seinäjoella ei valitettavasti ole itsestään selvyys.
Se mitä kokouksessa ääneen pohdin, on aluehallituksen esitys siitä, mitä voidaan ikääntyneiden palveluista vähentää. Ei vanhusten ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrää pystytä vähentämään 150:llä vuoteen 2030 mennessä. Nytkin meillä on pitkät jonot näihin palveluihin. Tämä on arvioitava uudelleen.
Henkilöstöstä säästön hakeminen on niin ikään uudelleen harkittava. Se, että lopetetaan muutama johtajatehtävä, ei tuo rahaa säästöön. Ne rahat on sijoitettava potilas-/asiakastyössä olevien ammattihenkilöiden palkkaamiseen. Heitä hyvinvointialueellamme on liian vähän ja henkilöstön tarve tulee entisestään kasvamaan.
Mistä johtuu, että rahat eivät riitä? Se johtuu edellisen hallituksen rahoitusmallista. Siinä ei riittävästi otettu huomioon palkkojen ja palveluiden yhdenmukaistamisen kuluja (kun monta organisaatiota liitetään yhteen), ict-kuluja, koronapandemian aikaansaamia hoitojonoja eikä kunkin alueen erityisolosuhteita (sairastavuus, välimatkat jne).
Paula Risikko
Julkaistu: Epari 11.10.2023