Hyvinvointialueet käynnistyivät vuosi sitten ja jo nyt kaikki alueet ovat vaikeuksissa. Sosiaali- ja terveyspalveluista puuttuu rahaa ja henkilöstöä, johtajia irtisanoutuu ja luottamushenkilöitä jättäytyy pois valtuustoista.
Hyvinvointialueiden perustamisella tavoiteltiin hyviä asioita, mutta valitettavasti edellinen hallitus valitsi väärät keinot.
Yksi virheistä oli se, että valtion hallintorakenteita ei uudistettu matalampaan suuntaan, vaan edellinen hallitus päätti rakentaa uuden hallinnon kerroksen vanhojen päälle. Tämä on kallista ja lisää byrokratiaa.
Toinen virhe oli valittu rahoitusmalli. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä – ja syitä on monia. Lisäksi kaikki tämä sattuu ajankohtaan, jolloin Suomessa on taloustaantuma.
Työntekijöiden työmotivaatioon vaikuttaa kielteisesti, jos hallinto paisuu samalla kun niukkuus kasvaa potilas-/asiakastyössä.
Helsingin sanomien vastaava päätoimittaja Yläjärvi kuvaa osuvasti sote-alueiden tilannetta kolumnissaan (HS/25.2): ”Nyt koko järjestelmä on romahtamassa, ja vauhtiin päässyt hallinto manageroi nyt kokouksissaan suuria säästöjä sieltä, missä hoitoa nimenomaan piti parantaa – läheltä kansalaisia”.
Kaatunutta maitoa on turha itkeä, sanotaan. Nyt hallintoa on purettava ja panostettava sote-uudistuksen päätavoitteeseen eli palvelujen saatavuuteen, sillä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat pitkät, ja pääsy myös ikäihmisten palveluihin ja muihin sosiaalipalveluihin on vaikeutunut.
Jonoissa ei kukaan parane. Kaikki sote-palveluiden saatavuuden parantamiskeinot on otettava käyttöön, ei tästä muuten mitään tule.
Nykyinen hallitus antaa noin miljardi euroa lisää joka vuosi. Hallitusohjelmassa on listattu lukuisia keinoja palvelujen saatavuuden parantamiseksi.
Terveydenhuoltolain mahdollistama valinnanvapaus on voimassa. Valinnanvapaus koskee terveysaseman valintaa ja erikoissairaanhoitoa. Terveysaseman vaihtoa edelleen helpotetaan.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että jos ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palvelutuottajan tarjoamaan palveluun. Tätä lainsäädäntöä tulee valmistella ripeästi.
Kela-korvauksia on jo nostettu hoitojonojen purkamiseksi.
Palveluiden saatavuutta tulee parantaa myös lisäämällä etä- ja digitaalisia palveluita. Kaikille kansalaisille sähköiset- ja etäpalvelut eivät toki ole mahdollisia, eivätkä ne kaikkiin vaivoihin edes sovi, mutta he, jotka niitä voivat käyttää, vapauttavat vastaanottoaikoja muille.
Työterveyshuolto ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto (YTHS) on otettava paremmin osaksi hoitokokonaisuutta. On kovin kummallista, että jos henkilö lähetetään työterveyshuollosta hyvinvointialueelle saamaan hoitoa, otetaan hänestä usein samat tutkimukset uudelleen.
Mistä voidaan säästää?
Etelä-Pohjanmaan aluehallitus päätti edellisessä kokouksessaan muuttaa asiakaspysäköinnin maksulliseksi keskussairaalan pysäköintialueilla. En voi kannattaa tehtyä päätöstä. Nyt mennään liikaa asiakkaan kukkarolle, kun muitakin vaihtoehtoja on.
Päätöstä perustellaan sillä, että asiakaspysäköinnin maksullisuus on viime vuoden lokakuussa aluevaltuustossa hyväksytyssä uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmassa (utv) mainittu.
Aluevaltuusto kuitenkin päätöstä tehdessään painotti (ja pöytäkirjaan kirjattiin), että utv on puiteohjelma, jonka esitysten vaikutukset, mukaan lukien yhteisvaikutukset, pitää arvioida ennen lopullista päätöksentekoa.
Pysäköinnin maksullisuudesta päätettäessä jäi huomiotta se, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 1.1.2024 alkaen.
Ymmärrän hyvin, että säästöjä pitää hakea monesta paikasta, mutta päätöksiä ei pidä tehdä ilman vaikutusarviointeja.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 1.3.2024
