Talouskasvu, kilpailukyky ja työllisyyden lisääntyminen ovat Suomen pärjäämisen edellytyksiä. Yhteiskuntamme on liian kauan syönyt enemmän kuin tienaa. Niin ei voi enää jatkua.
Valitettavasti kaikille ei töitä löydy. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan tammikuun lopussa (2025) työttömiä työnhakijoita oli 325 800.
Suomen talous ja työllisyys kyetään kääntämään kasvuun vain työn tekemisen ja yrittäjyyden avulla. Työ tuo yhteiseen kassaamme veroeuroja ja samalla työ on yksilön kannalta parasta sosiaaliturvaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme säilyminen edellyttää riittävästi verotuloja, joilla voidaan rahoittaa palvelut ja etuudet, jotka luovat turvaa esimerkiksi sairastaessa tai vammautuessa.
Ensin kuitenkin pitää olla työpaikkoja ja siksi pitää tukea yrittäjyyttä kaikessa päätöksenteossa.
Työteon puolestaan tulee olla aina työttömyyttä kannattavampaa. Keinoina ovat työttömyysturvan uudistaminen, nopeampi työllistyminen ja sellaisten tukijärjestelmien vähentäminen, jotka tosiasiassa kannustavat työkykyisiä ihmisiä pitkäaikaisiin poissaoloihin työmarkkinoilta. Kannustinloukut on saatava edes vähenemään.
Myös työvoimahallinnon palveluihin pitää tehdä remonttia purkamalla passivoivia toimia ja lisäämällä aktivoivia. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Pitää myös satsata osatyökykyisten työllisyyteen. Heistä moni on halukas jatkamaan työssä huolimatta työkyvyn alenemisesta. Heidän auttamisekseen on kehitetty toimintamalleja, joita kannattaa ottaa käyttöön kaikissa työpaikoissa ja TE-toimistoissa.
Näillä kaikilla toimenpiteillä halutaan saada työ ensisijaiseksi Suomen talouskasvun moottoriksi. Se edellyttää niin työpaikkoja, osaavia ja motivoituneita työntekijöitä kuin myös korkeatasoista koulutusta.
Paula Risikko
